Hiljaiset

Hiljaiset

Elämä oli pitkä matka täynnä koettelemuksia. Viimeiset vuodet olivat kuitenkin kuin katkeransuloista tuskaa, ja niin monta kertaa hän oli toivonut, että kärsimys vihdoin päättyisi.

Nyt se ajankohta oli saapunut. Viimeinen vaivalloinen hengenveto ja helpottunut huokaus.

Ne, hiljaiset, olivat jo täällä. Ne olivat saapuneet häntä hakemaan, sinne missä hänen esi-isänsä, ystävänsä ja rakkaimpansa jo odottivat. Kuolleiden valtakuntaan, iäisyyden syliin. Siellä hän lopulta lepäisi, rauhaan vaipuen.